Kuvaterveisiä Barcelonasta!
Viime talvena pääsin taidemuseon opasvalvoja Susannan kanssa vierailemaan aurinkoisessa Barcelonassa Erasmus+ -liikkuvuuden puitteissa. Matkan agendana oli tutustuminen paikalliseen kulttuurin ja katalonialaiseen modernismiin, keskittyen kaupunkikuvassa kukkivaan arkkitehtuuriin. Viikon kestäneelle reissulle raamit tarjosi Europass Teacher Academyn järjestämä kurssi Discovering Modernism and Avant-Garde in Barcelona.
Viikon aikana kurssin ohjaaja, Kolumbiassa syntynyt ja Kaliforniassa kasvatustieteen tohtoriksi väitellyt Tony, opasti kymmenen italialaisen ja neljän suomalaisen joukon välimerellisen rennolla otteella kaupungin saloihin. Kaupungin historian kautta tutustuttiin sille tunnusomaisen katalonialaisen modernismin syntyyn ja sen merkittävimpiin vaikuttajiin. Vaikka kurssin sisältö oli suunnattu ensisijassa koulumaailmassa toimiville, sopeutui kaksi museolaista hyvin joukkoon. Tätä edesauttoi heti ensimmäisen kurssipäivän ohjelmaan kuulunut organisaatioiden esittely, jossa pääsin kertomaan myös TaideLoikka-hankkeesta.
Mitähän kaksi museotyöntekijää mahtoivat tehdä vapaa-ajallaan vieraassa kulttuurikaupungissa? Illathan kuluivat tietenkin Barcelonan varsin tasokkaaseen ja ennen kaikkea runsaaseen museotarjontaan tutustuessa. Goottilaisarkkitehtuuria pullollaan olevassa kaupunginosassa sijaitseva Museu Picasso häikäisi suurella Picasso-kokoelmallaan, mutta erityisesti erinomaisella vierailevalla näyttelyllä. Valtavasta Katalonian kansallismuseosta emme kerenneet kiertää kuin murto-osan, joka sekin tuntui jo riittävältä. Joan Miró -museosta löytyi maailmankuulujen huippunimien lisäksi kiinnostavia museokasvatusvälineitä.
Vaikka Barcelonassakin riitti nähtävää, suuntasimme kuitenkin heti ensimmäisenä päivänä ulos kaupungista, reilun tunnin junamatkan päässä sijaitsevaan Figueresiin, surrealisti Salvador Dalín synnyinseuduille. Figueresin tunnetuin nähtävyys lienee vanha kunnanteatteri, jonka Dalí on muuntanut tyylilleen uskollisena monumentiksi surrealismille ja ennenkaikkea itselleen.
Pysyvän perusnäyttelyn, tai pikemminkin kokonaistaideteoksen, ohelle Dalí Theatre-Museum oli saanut Fukuokan taidemuseosta Japanista lainaan Dalín merkkiteoksen The Madonna of Portlligat, vuodelta 1950. Erityisen kiintoisan kokemuksesta teki yksittäisen teoksen ympärille rakennetun näyttelyarkkitehtuurin runsaus keltaisine seinineen. Viereisissä huoneissa esiteltiin teoksen historiaa ja matkoja näyttelyihin ympäri maailmaa. Erään New Yorkilaisen gallerian ovet olivat osoittautuneet turhan pieniksi, jolloin teos oli vinssattu rakennuksen julkisivua pitkin sisään kuudennen kerroksen ikkunasta. Tästä oli todisteena varsin huvittava kuvasarja.
Oman blogipostauksensa tarvitsisi läpi viikon ihasteltu kaupungin suuri ylpeys Antoni Gaudí. Toden totta omaleimasen arkkitehdin kädenjälki näkyy kaupungissa kaikkialla katukivistä lähtien. Gaudín toinen toistaan sykähdyttävämpiä rakennuksia riitti lähes jokaiselle päivälle ja mikä parasta sijaitsevat ne pääosin kävelymatkan päässä toisistaan ja kaupungin keskustasta. Yllättäen huomasin kohisten kasvaneen ymmärryksen arkkitehtuurista nostavan arvostusta myös kotikaupungin Aalto-rakennuksia kohtaan.
Kaikista Gaudín kohteista vierailu Sagrada Familian katedraalissa toimi reissun todellisena huipennuksena. Todettakoon, ettei kyseinen rakennus ole syyttä kaupungin suosituin vierailukohde.
Näiden kuvaterveisten myötä aurinkoista kevättä toivoo,
Tino, TaideLoikka –hankkeen työntekijä